Etusivu > Astro > Aurinkokalvo > Pimennyksen kuvaaminen 9.4.2006
 

Alkuun

Aluminointi
Apupeilit
Aurinkokalvo...
Digikameralla kuvaaminen
Galleriat ATM
Galleriat
Etsimet
Hiomatarvikkeet
Kaukoputket
Kiikarit
Objektiivit
Okulaarit...
Okulaariprismat
Okulaarisuodattimet
Puhdistusvälineet
Omia kuvia
Optisia osia
Peilit, aihiot
Rakenneosia
Tarjousosia
Tarkennuslaitteet
Tähtikuvaus
Renkaat...
Valaisu
Video- ja web -tarvikkeet



Auringonpimennys lähenee - menikin jo
toukokuu 2003, huhtikuu 2006
© Hannu Määttänen - Teknofokus

Kiitokset kaikille kommentoijille ja vihjeiden antajille!

lisää kommentteja ryhmässä sfnet.harrastus.astronomia

Tällä sivulla opastusta toukokuun auringonpimennyksen kuvaamista varten. Kohderyhmänä erityisesti digipokkarilla kaukoputken läpi kuvaava astroharrastaja, joka haluaa tilanteesta hieman enemmän kuin yhden muistokuvan.
Kuvasitpa filmille tai digille
  • Selvitä hyvissä ajoin auringon sijainti taivaalla pimennyksen eri vaiheissa. Valitse mahdollisuuksien mukaan paikka, josta voit seurata koko pimennyksen samasta pisteestä.
  • Katso myös jalustalle tukeva sijainti. Tuulelta suojattu paikka edistää terävien kuvien saamista. Aseta jalusta vaakasuoraan. Ekvatoriaalinen jalusta helpottaa kuvakoosteiden tekoa. Hyvälaatuisella kino- tai videopäällä on helpompaa saada aurinko kohdistumaan yhdenmukaisesti ruudulle. Kuulaniveltä käytettäessä kameraa kohdistettaessa tapahtuu helposti kameran kiertymistä, joka haittaa suuresti kuvien yhtenäistä jälkikäsittelyä.
  • Kuvaaminen tapahtuu yleensä hyvin pitkillä polttoväleillä. Tällöin jalustan maksimaalinen tukevuus on tarpeen. Kiristä mahdolliset jalustan löysät ruuvit ja liitokset. Tarkista jalustan, kameran ja kaukoputken liitospinnat.
  • Tukevoita tarvittaessa jalustaa lisäpainolla, joka voi olla vaikka narulla kiinnitetty painava esine.
  • Harjoittele tarkentamista ja tee optiikkaan vaikkapa apuasteikko. Pitkillä putkilla tarkennuspiste muuttuu yleensä havaittavasti putken lämpötilan muuttuessa.
  • Ota koekuvia ja määritä oikea valotus. Auringon kirkkain keskiosa ei saa palaa puhki. Lievä alivalotus ei vielä tuhoa kuvaa.
Muista
  • Ole varovainen. Tarkista suodattimen kunto ja paikallaan pysyminen ennen kuvauksen alkua.
  • Älä suuntaa digikameraakaan aurinkoa kohti ilman asianmukaista suodatinta.
  • Muista peittää myös kaukoputken etsimen optiikka.
Suodattimista

Aurinko ja optiset instrumentit muodostavat yhdistelmän, joka vaatii huolellisuutta ja erityistä varovaisuutta. Liiallinen säteily pitää vaimentaa turvalliselle tasolle. Silmälle näkymätön ultravioletti ja infrapunainen säteily pitää myös poistaa systeemistä, jonka läpi myös katsotaan. 

Teknofokuksen myymä AstroSolar -aurinkokalvo on turvallinen lähtökohta kuvaukseen ja katseluun.

Riittävän tummat hitsauslasit tarjoavat myös katseluun kelvollisen suojan. Kuvauskäyttöä rajoittaa hitsaulasien rajallinen optinen laatu.

Valotetut ja tummaksi kehitetyt hopeapohjaiset mustavalkofilmit ovat myös käyttökelpoisia, erityisesti harvinaistuvat röntgen- ja graafiset filmit.

Valoa voi myös vaimentaa osaksi käyttämällä heijastuksia peilittämättömästä lasista. Ongelmana on hajaheijastukset ja lisävaimennuksen tarve. Peilikaukoputki aluminoimattomalla optiikalla on sinällään mainio lähtökohta aurinkohavaintoihin.

Älä käytä tummaksi kehitettyä värifilmiä. Se päästää melkein esteettä läpi infrapunasäteilyä.

Älä käytä ristikkäin olevia polarisaatiosuodattimia. Nekin läpäisevät infrapunaista, sillä tavalliset polarisaattorit eivät polarisoi juurikaan infrapuna-alueella. Korkeintaan voit käyttää polarisaattoria lasipintojen heijastuksiin perustuvassa systeemissä vähäiseen hienosäätöön.

Älä käytä tietokonelevykkeitä. Nekin läpäisevät infrapunaista.

Älä käytä noettua lasia. Senkin läpäisy kasvaa pidemmillä aallonpituuksilla.

Kuvaus digille
  • Useimmissa digikameroissa on kello. Laita se aikaan ja selvitä kellon käynnin tarkkuus.
  • Selvitä tarkentaminen. Joillakin digipokkareilla pääsee parhaaseen tulokseen lukitsemalla tarkennus äärettömään ja tarkentamalla okulaarin läpi katsomalla. Joillakin kameroilla taas kamera osaa tarkentaa lähes oikein silmälle tarkennettuun kuvaan. Paras vaihtoehto on riippuvainen kaukoputkesta, okulaarista,  kamerasta ja käyttäjän silmästä. Selvitä asia hyvissä ajoin.
  • Koekuvaa! Selvitä kameran kiinnitys. Koekuvaa systemaattisesti muuttaen mm. herkkyyden, valotusajan, pakkaustavan ja väritasapainon asetuksia.
  • Toukokuun 2003 auringonpimennyksen aikana kohde on varsin alhaalla, jolloin ilmakehän utuisuus voi vaikuttaa valotusarvoihin. Yritä tutustua ennalta varhaisen aamun todennäköisiin kuvausolosuhteisiin.
  • Kuvaa käyttäen vitkalaukaisinta tai kaukolaukaisinta.
  • Katso myös onnistuneiden koekuvien tiedostokokoa. Se auttaa kuvaussuunnitelman laatimisessa.
  • Vältä kaikkia mahdollisia AUTO-asetuksia, joita kamerassa on. Yhtenäisillä valotusarvoilla kuvattu aineisto antaa kiitollisimman lähtökohdan jälkikäsittelylle.
  • Valitse hitain herkkyysasetus, jolla olet saanut kelvollisia koekuvia.
  • Väri-informaatio on aurinkoa kuvattaessa vähäinen. Käytä asetusta, jolla saat parhaan näköiset koekuvat. Kameran valkotasapainon asetuksilla voi jossain määrin yrittää kompensoida esim. valoa vaimentavan suodattimen aikaansaamaa perussävyä. Kuvankäsittelyllä voi kuvan värimaailman korjata omaan silmään sopivaksi. Älä kuitenkaan käytä AUTO-asetusta.
  • Käytä vähäisintä mahdollista terävöintiä kuvaustilanteessa. Se pienentää tiedostokokoa. Voit tarvittaessa terävöittää kuvia jälkikäsittelyllä.
  • Auringon pintakirkkaus ei muutu pimennyksen aikana. Jos ilmakehä ja kamerasi sallii, niin kuvaa koko sessio käyttäen samaa ja harjoiteltua valotusta. Automaattivalotus yrittäisi kompensoida pimennyksen edetessä tilannetta valotusaikaa lisäämällä, mikä johtaisi pinnan ylivalotukseen.
  • Valitse kuvakoko ja pakkausaste käytettävissä olevien muistiresurssien puitteissa. Mieti nämä asiat etukäteen.
  • Laadi ennalta koko kuvaussuunnitelma käytössä olevan kaluston ja muistitilan pohjalta. Dokumentoi työskentelysi.
  • Lataa akut.

Tässä otos toukokuun pimennyksen aikana otettujen digikuvien tiedostokokoja. Pystyakseli kilotavuja, vaaka-akselilla otoshetki minuutteina. Ajan nollakohta on pimennyksen alkuhetki Helsingissä, klo 5.36. Käyrä kattaa koko kaksituntisen pimennyksen. Pienimmät kuvatiedostot syntyivät tunti pimennyksen alun jälkeen, mikä on myös hyvin tarkoin pimennyksen maksimihetki. Pimennyskuvia voi siis ottaa enemmän kuin koekuvien perusteella laskettu. Käyrän loppupäässä olevat pari kookkaampaan kuvatiedostoa johtuivat kuitumaisista pilvistä, jotka toivat lisää häiritsevää informaatiota kuvaan.

Jorma Kosken kuvausohjeita
Yleensä:
- Harjoittele etukäteen kamerakokoonpanollasi.
- Aiotko käyttää enempää kuin kahta kameraa? Onko sinulla enemmän kuin kaksi kättä?
- Toimiiko mahdollinen seuranta? Mitä teet kun se sekoaa kesken pimennyksen?
- Kuvaa Auringon lisäksi myös muita kohteita: yleistunnelmaa, puiden lehtien läpi projisoituvia sirppejä ja varjojen terävöitymistä valolähteen kaventuessa.
- Mikäli mahdollista kytke kaikki kalusto seinäsähköön.

Filmille:
- Varmista vielä toiseen kertaan: filmi on ladattu ja se kulkee virittäessäsi kameraa, mahdolliset paristot ovat uusia - et ehdi kauppaan enää. Ota pari koekuvaa.
- Parhaat hetket jäävät kuvaamatta, jos joudut välillä lataamaan uutta filmiä.

Digikuvaus:
- laske montako kuvaa mahtuu muistikorteillesi ja suunnittele sessiosi sen mukaan
- alusta muistikortit ennen alkua

Video:
- Aseta videokamera omalle jalustalleen ja varmista että se nauhoittaa.

5 sivua kuvausvihjeitä:
http://science.nasa.gov/spaceweather/eclipses/gallery_10june02.html

Pimennyksen kulku Suomessa:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tamakuu/erikois.html#apim

Jorma Koski
--
http://www.iki.fi/jorma.t.koski/

Esimerkki auringon pinnan kuvauksesta ja kuvan yksinkertaisesta käsittelystä

raakakuva
Merkurius pimentää aurinkoa. Kuvattu AstroSolar -kalvolla digikameralla. Osakuva kameran peruskuvasta. Kuvattu 7.5.2003 klo 08.48 Iso 800, aukko 11, 1/1000 sekuntia.
sama valkaistuna
Sama otos, jossa sävyasteikkoa ja väriä korjattu.
vihreä osakuva
Ylin otos on jaettu osaväreihin ja tässä on vihreän värin osakuva, joka on yleensä terävin. Sävyskaalaa säädetty. Kuva on siis mustavalkoinen. Vertaa ylempiin kuviin.
terävöitetty ja pseudoväritetty
Tässä ylempi mustavalkokuva on muutettu värilliseksi. Sitä on terävöitetty ja väritetty.