|
Auringonpimennys lähenee -
menikin jo
toukokuu 2003, huhtikuu 2006
© Hannu Määttänen
- Teknofokus
Kiitokset kaikille kommentoijille
ja vihjeiden antajille!
lisää kommentteja ryhmässä
sfnet.harrastus.astronomia |
| Tällä
sivulla opastusta
toukokuun auringonpimennyksen kuvaamista varten. Kohderyhmänä
erityisesti digipokkarilla
kaukoputken läpi kuvaava astroharrastaja, joka haluaa
tilanteesta hieman enemmän kuin yhden muistokuvan. |
Kuvasitpa filmille tai digille
-
Selvitä
hyvissä ajoin auringon sijainti taivaalla pimennyksen eri vaiheissa. Valitse mahdollisuuksien mukaan
paikka, josta voit seurata koko pimennyksen samasta pisteestä.
-
Katso myös
jalustalle tukeva sijainti.
Tuulelta suojattu paikka
edistää
terävien kuvien saamista. Aseta jalusta vaakasuoraan.
Ekvatoriaalinen jalusta helpottaa kuvakoosteiden tekoa. Hyvälaatuisella
kino- tai videopäällä
on helpompaa saada aurinko kohdistumaan yhdenmukaisesti ruudulle.
Kuulaniveltä käytettäessä
kameraa kohdistettaessa tapahtuu helposti kameran kiertymistä,
joka haittaa suuresti kuvien
yhtenäistä jälkikäsittelyä.
-
Kuvaaminen
tapahtuu yleensä hyvin
pitkillä polttoväleillä. Tällöin jalustan
maksimaalinen tukevuus on
tarpeen. Kiristä mahdolliset jalustan löysät
ruuvit ja liitokset. Tarkista jalustan,
kameran ja kaukoputken liitospinnat.
-
Tukevoita
tarvittaessa jalustaa lisäpainolla,
joka voi olla vaikka narulla kiinnitetty painava esine.
-
Harjoittele
tarkentamista ja tee optiikkaan
vaikkapa apuasteikko. Pitkillä
putkilla tarkennuspiste
muuttuu yleensä havaittavasti
putken lämpötilan muuttuessa.
-
Ota koekuvia
ja määritä
oikea valotus. Auringon kirkkain keskiosa ei saa palaa puhki.
Lievä alivalotus ei vielä
tuhoa kuvaa.
|
Muista
-
Ole varovainen.
Tarkista suodattimen kunto ja paikallaan pysyminen ennen kuvauksen alkua.
-
Älä
suuntaa digikameraakaan aurinkoa kohti ilman asianmukaista suodatinta.
-
Muista peittää
myös kaukoputken etsimen optiikka.
|
|
Suodattimista
Aurinko ja optiset instrumentit
muodostavat yhdistelmän,
joka vaatii huolellisuutta ja erityistä varovaisuutta.
Liiallinen säteily pitää
vaimentaa turvalliselle tasolle. Silmälle näkymätön
ultravioletti ja infrapunainen
säteily pitää myös poistaa systeemistä,
jonka läpi myös katsotaan.
Teknofokuksen myymä
AstroSolar
-aurinkokalvo on turvallinen lähtökohta kuvaukseen
ja katseluun.
Riittävän
tummat hitsauslasit tarjoavat myös katseluun kelvollisen
suojan. Kuvauskäyttöä
rajoittaa hitsaulasien rajallinen optinen laatu.
Valotetut ja tummaksi
kehitetyt hopeapohjaiset
mustavalkofilmit ovat myös käyttökelpoisia,
erityisesti harvinaistuvat
röntgen- ja graafiset
filmit.
Valoa voi myös
vaimentaa osaksi käyttämällä
heijastuksia peilittämättömästä lasista.
Ongelmana on hajaheijastukset
ja lisävaimennuksen tarve. Peilikaukoputki aluminoimattomalla
optiikalla on sinällään
mainio lähtökohta aurinkohavaintoihin.
Älä käytä
tummaksi kehitettyä
värifilmiä. Se päästää melkein
esteettä läpi infrapunasäteilyä.
Älä käytä
ristikkäin
olevia polarisaatiosuodattimia. Nekin läpäisevät
infrapunaista, sillä
tavalliset polarisaattorit eivät polarisoi juurikaan infrapuna-alueella.
Korkeintaan voit
käyttää polarisaattoria lasipintojen heijastuksiin
perustuvassa systeemissä
vähäiseen hienosäätöön.
Älä käytä
tietokonelevykkeitä.
Nekin läpäisevät infrapunaista.
Älä käytä
noettua lasia.
Senkin läpäisy kasvaa pidemmillä aallonpituuksilla.
|
Kuvaus digille
-
Useimmissa
digikameroissa on kello. Laita se
aikaan ja selvitä kellon käynnin tarkkuus.
-
Selvitä
tarkentaminen. Joillakin digipokkareilla
pääsee
parhaaseen tulokseen lukitsemalla tarkennus äärettömään
ja tarkentamalla
okulaarin läpi katsomalla. Joillakin kameroilla taas kamera
osaa tarkentaa lähes
oikein silmälle tarkennettuun kuvaan. Paras vaihtoehto
on riippuvainen kaukoputkesta, okulaarista,
kamerasta ja käyttäjän silmästä. Selvitä
asia hyvissä ajoin.
-
Koekuvaa!
Selvitä kameran kiinnitys.
Koekuvaa systemaattisesti muuttaen mm. herkkyyden, valotusajan,
pakkaustavan ja väritasapainon
asetuksia.
-
Toukokuun
2003 auringonpimennyksen aikana
kohde on varsin alhaalla, jolloin ilmakehän utuisuus voi vaikuttaa valotusarvoihin.
Yritä
tutustua ennalta varhaisen aamun todennäköisiin kuvausolosuhteisiin.
-
Kuvaa käyttäen
vitkalaukaisinta
tai kaukolaukaisinta.
-
Katso myös
onnistuneiden koekuvien
tiedostokokoa. Se auttaa kuvaussuunnitelman laatimisessa.
-
Vältä
kaikkia mahdollisia AUTO-asetuksia,
joita kamerassa on. Yhtenäisillä valotusarvoilla
kuvattu aineisto antaa kiitollisimman lähtökohdan
jälkikäsittelylle.
-
Valitse hitain
herkkyysasetus, jolla
olet saanut kelvollisia koekuvia.
-
Väri-informaatio
on aurinkoa kuvattaessa
vähäinen. Käytä asetusta, jolla saat parhaan
näköiset koekuvat.
Kameran valkotasapainon asetuksilla voi jossain määrin
yrittää kompensoida
esim. valoa vaimentavan suodattimen aikaansaamaa perussävyä.
Kuvankäsittelyllä
voi kuvan värimaailman korjata omaan silmään
sopivaksi. Älä kuitenkaan
käytä AUTO-asetusta.
-
Käytä
vähäisintä
mahdollista terävöintiä kuvaustilanteessa. Se
pienentää tiedostokokoa.
Voit tarvittaessa terävöittää kuvia jälkikäsittelyllä.
-
Auringon pintakirkkaus
ei muutu pimennyksen
aikana. Jos ilmakehä
ja kamerasi sallii, niin kuvaa koko
sessio käyttäen
samaa ja harjoiteltua valotusta. Automaattivalotus
yrittäisi kompensoida pimennyksen edetessä tilannetta
valotusaikaa lisäämällä,
mikä johtaisi pinnan ylivalotukseen.
-
Valitse kuvakoko
ja pakkausaste käytettävissä
olevien muistiresurssien puitteissa. Mieti nämä asiat
etukäteen.
-
Laadi ennalta
koko kuvaussuunnitelma
käytössä
olevan kaluston ja muistitilan pohjalta. Dokumentoi työskentelysi.
-
Lataa akut.
|
Tässä
otos toukokuun pimennyksen aikana
otettujen digikuvien tiedostokokoja. Pystyakseli kilotavuja,
vaaka-akselilla otoshetki minuutteina.
Ajan nollakohta on pimennyksen alkuhetki Helsingissä,
klo 5.36. Käyrä kattaa
koko kaksituntisen pimennyksen. Pienimmät kuvatiedostot
syntyivät tunti pimennyksen
alun jälkeen, mikä on myös hyvin tarkoin pimennyksen
maksimihetki. Pimennyskuvia
voi siis ottaa enemmän kuin koekuvien perusteella laskettu.
Käyrän loppupäässä
olevat pari kookkaampaan kuvatiedostoa johtuivat kuitumaisista
pilvistä, jotka toivat
lisää häiritsevää informaatiota kuvaan.
|
Jorma Kosken
kuvausohjeita
Yleensä: - Harjoittele
etukäteen kamerakokoonpanollasi. -
Aiotko käyttää enempää kuin kahta
kameraa? Onko sinulla enemmän
kuin kaksi kättä? - Toimiiko mahdollinen seuranta?
Mitä teet kun se sekoaa
kesken pimennyksen? - Kuvaa Auringon lisäksi myös
muita kohteita: yleistunnelmaa,
puiden lehtien läpi projisoituvia sirppejä ja varjojen
terävöitymistä
valolähteen kaventuessa. - Mikäli mahdollista
kytke kaikki kalusto seinäsähköön.
Filmille: -
Varmista vielä toiseen kertaan: filmi on
ladattu ja se kulkee virittäessäsi kameraa, mahdolliset
paristot ovat uusia - et
ehdi kauppaan enää. Ota pari koekuvaa. - Parhaat
hetket jäävät
kuvaamatta, jos joudut välillä lataamaan uutta filmiä.
Digikuvaus: - laske montako
kuvaa mahtuu muistikorteillesi
ja suunnittele sessiosi sen mukaan - alusta muistikortit
ennen alkua
Video: - Aseta videokamera
omalle jalustalleen ja varmista
että se nauhoittaa.
5 sivua kuvausvihjeitä:
http://science.nasa.gov/spaceweather/eclipses/gallery_10june02.html
Pimennyksen kulku Suomessa:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tamakuu/erikois.html#apim
Jorma Koski --
http://www.iki.fi/jorma.t.koski/
|
|
Esimerkki auringon pinnan kuvauksesta ja
kuvan yksinkertaisesta käsittelystä
|
 |
| Merkurius pimentää
aurinkoa. Kuvattu AstroSolar
-kalvolla digikameralla. Osakuva kameran peruskuvasta. Kuvattu
7.5.2003 klo 08.48 Iso 800, aukko 11, 1/1000 sekuntia.
|
 |
| Sama otos, jossa sävyasteikkoa
ja väriä korjattu. |
 |
| Ylin otos on jaettu osaväreihin
ja tässä
on vihreän värin osakuva, joka on yleensä terävin.
Sävyskaalaa säädetty. Kuva on siis mustavalkoinen.
Vertaa ylempiin kuviin. |
 |
| Tässä ylempi
mustavalkokuva on muutettu
värilliseksi. Sitä on terävöitetty ja väritetty. |