Venuksen ylikulun valokuvaamisesta |
||||||||||||
Ylikulku läheneeKiitokset kaikille kommentoijille ja vihjeiden antajille! |
||||||||||||
| Tällä sivulla opastusta 8.
kesäkuuta 2004 tapahtuvan Venuksen ylikulun kuvaamista varten. Kohderyhmänä
erityisesti digipokkarilla
kaukoputken läpi kuvaava astroharrastaja, joka haluaa
tilanteesta hieman enemmän kuin yhden muistokuvan.
Tässä on oletettu, että lukija hallitsee turvallisen havaitsemisen sekä auringon kuvauksen perusasiat ja on esim. kuvannut menestyksellä auringonpimennystä tai Merkuriuksen ylikulkua. Tapahtuma on nykyiselle harrastajapolvelle ainutkertainen. Seuraavalla kerralla (2012) ylikulku alkaa auringon ollessa (eteläisen Suomen alueella) horisontin alapuolella. Ainoastaan loppuvaiheet ovat silloin nähtävissä. |
||||||||||||
Kuvasitpa filmille tai digille
|
||||||||||||
Muista
|
||||||||||||
SuodattimistaAurinko ja optiset instrumentit muodostavat yhdistelmän, joka vaatii huolellisuutta ja erityistä varovaisuutta. Liiallinen säteily pitää vaimentaa turvalliselle tasolle. Silmälle näkymätön ultravioletti ja infrapunainen säteily pitää myös poistaa systeemistä, jonka läpi myös katsotaan. Tiivistä kaukoputki valotiiviiksi.Vähäinenkin pääpeilin takaa tahi avoimesta ruuvinreiästä tuleva hajavalo heikentää kuvan kontrastia. Teknofokuksen myymä AstroSolar -aurinkokalvo on turvallinen lähtökohta kuvaukseen ja katseluun. Riittävän tummat hitsauslasit tarjoavat myös katseluun kelvollisen suojan. Kuvauskäyttöä rajoittaa hitsaulasien rajallinen optinen laatu. Valotetut ja tummaksi kehitetyt hopeapohjaiset mustavalkofilmit ovat myös käyttökelpoisia, erityisesti harvinaistuvat röntgen- ja graafiset filmit. Valoa voi myös vaimentaa osaksi käyttämällä heijastuksia peilittämättömästä lasista. Ongelmana on hajaheijastukset ja lisävaimennuksen tarve. Peilikaukoputki aluminoimattomalla optiikalla on sinällään mainio lähtökohta aurinkohavaintoihin. Älä käytä tummaksi kehitettyä värifilmiä. Se päästää melkein esteettä läpi infrapunasäteilyä. Älä käytä ristikkäin olevia polarisaatiosuodattimia. Nekin läpäisevät infrapunaista, sillä tavalliset polarisaattorit eivät polarisoi juurikaan infrapuna-alueella. Korkeintaan voit käyttää polarisaattoria lasipintojen heijastuksiin perustuvassa systeemissä vähäiseen hienosäätöön. Älä käytä tietokonelevykkeitä. Nekin läpäisevät infrapunaista. Älä käytä noettua lasia. Senkin läpäisy kasvaa pidemmillä aallonpituuksilla. |
||||||||||||
Kuvaus digille
|
||||||||||||
Jorma Kosken kuvausohjeitaYleensä:- Harjoittele etukäteen kamerakokoonpanollasi.
Koko ylikulku kestää 6 tuntia, joten kuvan kyllä ehtii näpätä ja 1-2 sekä 3-4 kontaktien väli on 20 minuuttia. Filmille:- Varmista vielä toiseen kertaan: filmi on ladattu ja se
kulkee virittäessäsi kameraa, mahdolliset paristot ovat uusia - et ehkä ehdi
kauppaan enää. Ota pari koekuvaa. Digikuvaus: - Laske montako kuvaa mahtuu muistikorteillesi ja suunnittele
sessiosi sen mukaan. Video:- Aseta videokamera omalle jalustalleen ja varmista että
se nauhoittaa. Kuvia Merkuriuksen ylikulusta: Pimennyksen kulku Suomessa: Jos on umpipilvistä, näkyy ylikulku netiss : Jorma Koski |
||||||||||||
Esimerkki auringon pinnan kuvauksesta ja kuvan yksinkertaisesta käsittelystä |
||||||||||||
|
Venuksen kulmaläpimitta on lähes viisinkertainen (n. 58 kulmasekuntia) Merkuriukseen verraten. ![]() |
||||||||||||
| Merkurius pimentää aurinkoa. Kuvattu AstroSolar -kalvolla digikameralla. Osakuva kameran peruskuvasta. Kuvattu 7.5.2003 klo 08:48 Iso 800, aukko 11, 1/1000 sekuntia. | ||||||||||||
![]() |
||||||||||||
| Sama otos, jossa sävyasteikkoa ja väriä korjattu. | ||||||||||||
![]() |
||||||||||||
| Ylin otos on jaettu osaväreihin ja tässä on vihreän värin osakuva, joka on yleensä terävin. Sävyskaalaa säädetty. Kuva on siis mustavalkoinen. Vertaa ylempiin kuviin. | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tässä ylempi mustavalkokuva on muutettu värilliseksi. Sitä on terävöitetty ja väritetty. | ||||||||||||