Tähtikuvauksessa on erityisen suotavaa, että objektiivi piirtää tähdet mahdollisimman pistemäisinä myös kuvakentän reunalla täydelläkin aukolla. Tässä esimerkkikuvassa keinotähti on aivan kuvakentän reunassa. Kuvausvirheiden johdosta pisteen kuva leviää sangen mielenkiintoisen näköiseksi.

Kuvatun alueen leveys on filmillä noin 1 milli, joten kyseessä on voimakas osasuurennos. Kuvan keskusta on yläoikealla puoli kahden suunnassa.

Laajakulmaobjektiiveissä on runsaasti linssejä, mikä usein myös näkyy runsaina sisäisinä heijastuksina ja haamukuvina.

Tämä kuva on otettu 18 mm:n optiikalla, jossa 11 linssiä 10:ssä ryhmässä.

Valovoimaisissa zoomeissa tilanne saattaa olla vieläkin heikompi tähtikuvausta ajatellen.

Myös valovoimainen lyhyt tele muodostaa omia UFO:jaan.

Tämä kuva otettu 1.5.2000 Joutsenen suuntaan kiinteällä kameralla.

Tarkkasilmäinen löytää kuvasta aavistuksen Pohjois-Amerikkasumusta.

Kuvassa näkyy valovoimaisen objektiivin yleinen heikkous - reunojen tummuminen, jota vinjetoinniksi myös kutsutaan. Muotokuvauksessa ominaisuudesta ei ole välttämättä haittaa, tähtitaivaan kuvaaja ei siitä ilahdu. Kuvan äärimmäiset reunat saavat n. 40 % keskustaan tulevasta valon määrästä.