Mattalasi on yleensä alkujaan kirkasta lasia, joka on käsitelty pinnaltaan himmeäksi. Yleisesti käytettyjä työstömenetelmiä on kolme: hiekkapuhallus, hionta ja happokäsittely. Teknofokus voi toimittaa hiomalla valmistettuja mattalaseja.

• Tähyslasiksi palkkikameraan
• Projisointipinnaksi
• Videosysteemeihin
• Optisiin demonstraatioihin
• Opetustarkoituksiin
• Valon tasoittamiseen
• Optisiin instrumentteihin

Mattalasin valoa hajoittava ominaisuus on riippuvainen käytetyn hioma-aineen karkeudesta, hiontamenetelmästä ja hionnan vastamateriaalista. Vakioiduilla menetelmillä työskennellen Teknofokus voi toimittaa hyvin tasalaatuisia mattalaseja.

Karkealla mattalasilla saavutetaan yleensä paras valoa hajoittava ominaisuus. Tähys- ja projisointilaseja tehtäessä käytetään hienompirakeista mattalasia, kuitenkaan liiallisuuksiin menemättä. Liian hienolla hiomajauheella tehty mattalasi kuultaa kuvaa läpi ja on valoa epätasaisesti jakava.

Mattahionta voidaan tehdä myös asiakkaan toimittamalle lasille. Yleisimmin mattalasit valmistetaan kuitenkin asiakkaan ilmoittamien mittojen mukaan.

Tasaisempaa valon jakautumaa haluttaessa käytetään usein opaalilasia, jonka hajoituskuvio on lähellä ideaalista cosinijakaumaa.

Tähyslaseissa mattahionta tehdään vain lasin toiselle puolelle, valoa hajoittavissa systeemeissä toisinaan kummallekin pinnalle.

Tähän laatikkoon kokoan niitä mieleen tulleita ajatuksia ja kommentteja, joita videopalstoilla käydyn keskustelun satunnainen seuraaminen, aktivoitunut kysyntä ja sähköpostien vaihto on herättänyt. Tekstiä saa vapaasti kopioida, käyttää, lainata, linkittää ja kommentoida.

Mattalasia käyttävät rakennelmat kannatta tehdä sellaisiksi, että mattalasin voi irroittaa puhdistusta varten. Mattapintahan tärvääntyy helposti rasvaisin sormin käsiteltäessä. Puhdistus onnistuu astianpesuaineella tai spriillä. Yleensäkään mattapintaan ei ole syytä mitenkään koskea.

Pyöreän mattalasikiekon maksimihalkaisija on n. 115 mm.

Nelikulmaisissa mattalaseissa ei ole kokorajoituksia.

Reiällä varustettuja mattalasikiekkoja on mahdollista tehdä.

Suhtaudun hieman epäileväisesti cd-pyörittimien käyttöön. Lähinnä laakeroinnin tukevuus mietityttää. Valovoimaista etuoptiikkaa käytettäessä terävyysalue on hyvin pieni ja vähäinenkin mattalasin vaappuminen aiheuttaa terävän alueen soutamista. Myös kierroksia moisissa pyörittimissä on turhan paljon. Itse harkitsisin vaikka lasikiekon kahta puolen puolen laakeroitua teräsakselia ja pyörittimeksi halpaa tasavirtamoottoria. Jollain laipalla voisi varmistaa lasin kohtisuoruuden akseliin nähden.

Hinnat riippuvat mattalasin koosta ja muodosta. Nelikulmaisen kämmenen kokoisen mattalasin hinta on alle 10 euroa, pyöreän alle 15 eurossa. Yleensä mattapinta hiotaan hyvälaatuiselle ikkunalasille. Soveliaaksi osoittautunut paksuus 2 tai 3 mm.

Videosysteemeissä sovelias mattalasi saadaan hiomalla 15 mikronin alumiinioksidilla. 6 mikronin alumiinioksidilla hiotusta mattapinnasta kuultaa kuva osaksi suoraan läpi.

Hannu Määttänen

päivitetty 9. maaliskuuta 2005

Kondensorilinssin käyttö

Tässä lyhykäisesti valon jakautumista parantavan kenttälinssin perusajatus. Linssinä voi käyttää hyvin esim. diaprojektorin kondensorilinssiä, joita on saatavana varsin edullisesti (alle 20 euroa). Kokeilussa käytetty halkaisijaltaan 50 mm:n linssiä, jonka polttoväli n. 12 cm.

Työpöytäasetelma kuvattu mattalasilta. Objektiivin valovoima 1,4. Mattalasin halkaisija n. 45 mm, hieman kinofilmin ruutua suurempi.

Mattalasin perässä oleva linssi kohdistaa valon kuvaussysteemiin. Systeemiä voidaan yksinkertaistaa hiomalla mattapinta suoraan linssin tasopintaan.

Mattalasi ja kondensorilinssi. Samat valotusarvot kuin ylemmässä kuvassa. Kuvan koko on hieman kasvanut. Valaistus on reunoja myöten tasainen.

Projisointipinnaksi soveltuu yleensä parhaiten mattalasi, joka on hiottu 15 mikronin raekoon alumiinioksidilla. Hienommilla jauheilla hiottu lasipinta kuultaa valoa epäsuotavalla tavalla suoraan läpi.

Mattahionta voidaan tehdä myös asiakkaan toimittamalle lasille. Yleisimmin mattalasit valmistetaan kuitenkin asiakkaan ilmoittamien mittojen mukaan.

Pyöreitä aivan CD:n kokoisia mattalaseja ei Teknofokus voi pyöristää. Maksimihalkaisija on 115 mm. Tälläisen kiekon pyöreys on 0,01 mm:n luokkaa. Asiakkaan toimittama mielivaltaisen kokoinen pyöreä tai vapaamuotoinen lasiaihio on mahdollista hioa mataksi.

Muovisten aihioiden mattahiontaa ei Teknofokus mielellään tee.

Reiän poraaminen on tehtävä, jota Teknofokus ei juurikaan voi aikataulusyistä tehdä. CD:n keskusreiän kokoista lasiporaa ei ole käytettävissä. 

Pyörivää mattalasia haikailevalle suosittelen tasavirtamoottoria ja lasikiekon liittämistä liimaamalla akselille sorvattuun laippaan. Sopivan ja varsin hyvin laakeroidun moottorin saa esim Bebek Oy:stä. Laadukkaan laipan teettäminen maksaa naapuriyrityksessä n. 20 euroa.

Teknofokuksen myymä ir-muovi on 3 mmm paksua akryyliä. Sen läpäisykäyrä löytyy täältä. Muovi läpäisee myös vähäisen määrän kellanvihreää valoa, ehkä tuhannesosan luokkaa. Hehkulampun eteen astettuna valaisimen rakenteet näkyvät varsin selvästi huonevalaistuksessa. Kaksinkertaisella muovilla kellanvihreä väri katoaa ja hehkulanka näkyy punaisena. Tämä johtuu siitä, että silmä on jossain määrin herkkä aina 780 nanometrin tummanpunaisille aallonpituuksille asti. Tämä suodatin on tehokkain kohtuuhintainen vaihtoehto kun ir-valaisimen ei tarvitse olla täydellisesti silmälle näkymätön.

Lähes täydellisen näkyvän valon suodatuksen saa käyttämällä joistakin lasiliikkeistä saatavaa "mustaa" lasia. Näillä voidaan valonlähteen näkyminen häivyttää lähes täydellisesti. Huonona puolena on infrapunaisella alueella varsin huono läpäisysuhde, joka kadottaa valoa muutaman aukkoarvon verran. Lasi on hieman appelsiinipintaista, eikä sitä voi käyttää objektiivin edessä suodattimena. Hyvänä puolena on hyvin edullinen hankintahinta. Lasia myy Helsingissä mm. Lasitusliike Karhinen Oy, Dagmarinkatu 9 b. Lasin paksuus on noin 2,5 mm. Oikeaa tavaraa saa kysymällä mustaa lasia SP-1009. Hinta pinta-alan mukaan, 143 euroa/neliömetri.

Infrapunasuodattimen asettaminen 500 watin työmaahalogeenin eteen ei ole oikein hyvä ajatus. Suodattimen toiminta perustuu siihen, että näkyvä valo imeytyy lasiin, jolloin sen sisältämä energia muuttuu lämmöksi. Ir-valaisimessa pitäisi valon tulla isosta valoaukosta, jossa tehotiheys ei ylitä suodattimen lämmönkestoa. Tällöin myös suodattimen näkyvän valon pintakirkkaus pienenee vastaavasti.  Kunnollisen tuuletuksen järjestäminen auttaa asiaa, joskin valotiivis tuuletus on hieman hankala järjestää.

Heijastimella varustettua lamppua käytettäessa on syytä välttää valaisinta, jossa on ns. kylmäpeili. Kylmäpeili nimensä mukaisesti jättää lämpöä tuottavan infrapunan heijastamatta. Sopivalla kuperalla linssillä voidaan hehkulangan valokenttä tasoittaa ja kohdistaa halutulle alalle.

Hannu Määttänen

päivitetty 26. kesäkuuta 2005