Polttovälit 5, 8, 10, 13, 17, 21 ja 24 mm. Hyperionia voi käyttää 1,25" ja 2" tarkennuslaitteissa. Näkökenttä on 68 astetta. Pitkän silmävälin ansiosta soveltuu myös silmälaseja käyttäville. Okulaarissa on kierteet, joiden avulla sen perään voi liittää kameran afokaalista tai projisoivaa kuvausta varten. Monipuolisia liitosmahdollisuuksia nähdään tästä.

Tällä hetkellä ei saatavana. Kysy tilannetta!

Polttovälit 4,5, 6,5, 9, 12,5, 14, ja 17,5 mm. Näkökenttä on 76 astetta. Pitkän silmävälin ansiosta soveltuu myös silmälaseja käyttäville. Okulaarissa on Hyperionien tapaan kierteet, joiden avulla sen perään voi liittää kameran afokaalista tai projisoivaa kuvausta varten. Lisätietoa löytyy Baaderin Morpheus-sivulta. William "Bill" Paolinin artikkeli okulaareista: William Paolini, The Baader Planetarium Morpheus".

Polttovälit 31 ja 36 mm. Näkökenttä on 72 astetta. Näissä laajakenttäisissä okulaareissa on korkea kuvan laatu saatu aikaan pallopinnasta poikkeavilla linsseillä. Linssien pinnoissa käytetty 7-kalvoinen monikerrospinnoite takaa korkean valon läpäisyn. Näistä okulaareista lisää täältä.

Polttovälit 6, 10 ja 18 mm. Korkealuokkainen näkökenttä on 45 astetta. Perinteinen planeettaokulaari, joka pohjautuu maineikkaaseen Zeissin Abbe-ortoskooppiin. Nelilinssinen rakenne, jonka kuva on kirkas vailla haamukuvia. Ortoskooppia parempaa planeettaokulaaria tuskin on olemassa. Rakenteen haittapuoli on lyhyt silmäväli, joka heikentää silmälaseja käyttävän havaitsijan katselumukavuutta. Classic Orthoista lisää. Okulaarien mitat löytyvät taulukosta.

Baaderilla on useita polttoväliä pidentäviä barlow-linssejä, joista kuvassa Hyperion Zoom -okulaarille suunniteltu versio. Tämä barlow soveltuu hyvin myös kuvaukseen, kuten Baaderin sivulta voidaan nähdä. Katselukäyttöön puolestaan sopii samalta sivulta löytyvä Q-barlow. Monipuoliseen kuvauskäyttöön sopii erinomaisesti VIP-barlow.

• Kaukoputken suurennus on objektiivin polttoväli jaettuna okulaarin polttovälillä.
• Lähtöpupilli on objektiivin halkaisija jaettuna suurennuksella.

Ensimmäiseksi okulaariksi kannattaa valita sellainen, jolla lähtöpupilli on n. 3 mm. Käytännössä yleensä polttoväliltään 15 - 20 mm. Tällaisella yleisokulaarilla on varsin iso näkökenttä ja terävä kuva.Järkevä maksimisuurennus on peilin halkaisija milleissä, linssiputkella hieman enemmän. Maksimisuurennuksen hyödyntäminen onnistuu vain hyvällä säällä ja tukevan jalustan avulla. Pienen suurennuksen käyttäminen helpottaa kohteiden löytymistä ja mahdollistaa laajojen kohteiden katselun. Minimisuurennuksella silmän pupillin ja kaukoputken lähtöpupillin koko on sama.Hyvän kaukoputkipeilin kanssa ei ole järkevää käyttää kehnoa okulaaria. Parista laadukkaasta okulaarista on enemmän iloa kuin pussillisesta huonoja. Yhdelläkin okulaarilla pääsee hyvin katsomaan taivaan kohteita. Okulaarien suojaksi kannattaa niille rakentaa säilytyskotelo.

Okulaarin laadun arvioiminen on kovin vaikeata harrastajalle, jolla ei ole tilaisuutta verrata erilaisia okulaareja samalla havaintokerralla ja samalla kaukoputkella. Systemaattisuutta noudattaen on kuitenkin mahdollista luoda jonkinlainen mielikuva okulaarin ominaisuuksista ja tehdä asiasta vertailukelpoisia muistiinpanoja.

Erityisen tähdellistä on huomata, että okulaarin antaman kuvan laatu riippuu myös hyvin monesta okulaarista riippumattomasta tekijästä: kaukoputken tyypistä (linssi/peili/katadioptrinen), optiikan valovoimasta, kaukoputken polttovälistä, kaukoputken kollimoinnista, jalustan tukevuudesta ja hyvin suuresti havaintosäästä.

Okulaaria arvioitaessa kannattaa tehdä sen eri piirteistä huomioita.

Tarkentaminen. Onko okulaarin tarkentaminen helppoa, löytyykö paras terävyysasetus helposti? Paraneeko kuvan terävyys reuna-alueilla tarkennusta muuttamalla?

Tarkennusliike. Jos sinulla on useampia okulaareja, tarkkaile okulaaria vaihdettaessa tarvittavan tarkennusliikkeen määrää.

Katseluetäisyys. Onko katsottaessa silmän etäisyys sopiva? Lyhytpolttovälisillä okulaareilla jää silmän etäisyys usein hankalan vähäiseksi. Pyrkiikö silmä tai silmäripset koskettamaan okulaaria? Pisimmillä polttoväleillä taas on hankala pitää silmää oikealla kohdalla etäällä okulaarista. Katseluetäisyydellä on erityisesti merkitystä silmälasien kanssa havaitsevalle.

Kuvakentän laajuus. Onko kuvakentän laajuus miellyttävä? Näkyykö kuvakentän reuna terävänä vai sumeana? Tyypillinen näkökulma tavallisilla okulaareilla on 45-50 astetta. Joillakin yksinkertaisilla okulaareilla ja muutamilla pitkäpolttovälisillä näkökenttä on huomattavasti suppeampi.

Kuvan terävyys. Onko tähden kuva terävä näkökentän keskellä? Yleensä aina on huomattavissa terävyyden väheneminen reunalle mentäessä. Suorita arviointi eri kirkkauksisien tähtien avulla. Arvioi terävän alueen laajuus. Anna tähtien vaeltaa kentän keskeltä ja arvioi kohta, jossa huomaat terävyyden heikentyvän. Katso hyvin himmeätä tähteä. Missä vaiheessa se tähti katoaa näkyvistä, kun se liukuu kohti kentän reunaa? Miltä kirkas tähti näyttää näkökentän reunassa? Tarkkaile tähden muotoa ja mahdollisia värejä.

Kontrasti. Huono kontrasti tasoittaa kohteiden valaistuseroja. Kontrastia voi arvioida katsomalla taustataivaan tummuutta, planeettojen ja Kuun yksityiskohtia. Jos kaukoputki soveltuu päiväkäyttöön, kontrastin arviointi helpottuu. Optiikan likaisuus ja huurtuminen aiheuttavat voimakasta kontrastin heikkenemistä, mistä tässä arvioinnissa ei ole kyse.

Haamukuvat. Jotkut okulaarirakenteet ovat alttiita haamukuville. Suuntaa kaukoputki kirkkaaseen tähteen tai planeettaan siten, että kohde on hieman sivussa näkökentän keskustasta. Haamukuva ilmenee useimmin kentän vastakkaisella puolella olevana täplänä tai rengaskuviona.

Katselumukavuus. Katso jotakin mielenkiintoista kohdetta useamman minuutin ajan. Okulaareilla on myös vaikeammin luonnehdittavia eroja. Joillakin katselu tuntuu miellyttävältä, joillakin okulaareilla silmä rasittuu. Anna okulaarille tästäkin pisteesi. Kirjaa myös muut havaintosi.

Okulaaria arvioitaessa kannattaa selvittää myös okulaarin näkökentän laajuus taivaalla. Katso kutakuinkin etelässä olevaa kohdetta, joka on taivaan ekvaattorilla. Siirrä kohde näkökentän ulkopuolelle siten, että se taivaan kiertyessä kulkee näkökentän keskipisteen poikki. Mittauksen ajaksi siis kaukoputken mahdollinen seuranta tulee kytkeä pois. Katso kellosta aika, jonka tähti viipyy näkökentässä. Kentän saa kulmasekunteina kun kulkuajan (sekunteina) kertoo luvulla 15. Tyypillisesti aika on alle puolesta minuutista muutamaan minuuttiin. Kirjaa saamasi tieto muistiin.

Okulaarin antaman kuvan laatu on riippuvainen erittäin voimakkaasti käytetyn objektiivin aukkosuhteesta. Hidasvalovoimaisella linssiputkella saadaan terävä kuva hyvinkin yksinkertaisella okulaarilla. Valovoimaisen peilin ollessa kyseessä ei kalleinkaan okulaari tarjoa reunoille asti terävää kuvaa. Myös havaitsijakohtaiset seikat vaikuttavat havaittavaan näkymään, joten muiden katsojien arvioihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella.

Okulaari on yleensä kaukoputken optiikan heikoin lenkki. Pidä se mielessäsi valitessasi okulaaria. Säilytä myös okulaarisi huolellisesti, jolloin niistä on iloa moniksi vuosiksi.