Periaatteessa mihin tahansa järjestelmäkameraan voidaan liittää lähes mikä tahansa objektiivi. Bajonettiaukoista ja runkopaksuuksista johtuen useimmissa yhdistelmissä menetetään mahdollisuus tarkentaa äärettömään. Vain muutamissa tapauksissa on mahdollista säilyttää mahdollisuus tarkentaa äärettömään. Aikoinaan suosittuja M42-kierteisiä optiikoita on mahdollista liittää Pentax K:n, Canonien, Minoltan ja Yashican runkoihin. Leican mittaetsinkameroihin on saatavana myös sovitteita useille objektiivikiinnityksille. Tosin monet Leica-fanit luultavasti ylenkatsovat moisia virityksiä. Myös keskikoon kameroiden optiikkaa voi liittää kinokameroihin, joskin se on varsin harvoin tarkoituksenmukaista.

Sovitteilla erimerkkisiä laitteita liitettäessä menetetään lähes aina kaikki nykyisten kameroiden automatiikan ominaisuudet.

Markkinoilla on myös adaptereita, joilla voidaan uudempiin kamerarunkoihin kiinnittää vanhempia saman tehtaan optiikoita (Canon, Minolta). Näissä käytetään adapterissa olevaa negatiivista linssiä, jonka avulla kuva voidaan tarkentaa äärettömään. Huonona puolena on kuvan laadun vähäinen heikkeneminen ja joissakin tapauksissa vinjetointi. Tällainen adapteri toimii myös lievän telejatkeen tavoin.

Lähikuvausta harrastavalle adapterit tarjoavat mahdollisuuden liittää lähes mihin runkoon tahansa lähes minkä tahansa objektiivin. Laadukasta jälkeä saa myös erilaisilla suurennuskojeen tai reprokameran optiikoilla, joita on sangen edullisesti saatavissa.

Yllä olevassa valikossa vain yleisimmät kameramerkit.